Päävarjo

Päävarjon (-kuvun) olennaisin valinta perustuu varjon pinta-alaan eli kokoon. Olennaisin lukema — joka ei tosin kerro vielä kaikkea — on siipikuorma (wing load), joka lasketaan jakamalla exit-painosi (lbs eli paunoina) jaettuna kuvun koolla (sqft eli neliöjalkoina). Tästä saatu siipikuormaluku on yksinkertaistettuna luettavissa seuraavasti: mitä isompi siipikuormaluku — sitä pienempi varjo sinun painollesi.

Exit-painosi on siis se paino, joka koneesta poistuu. Siihen lukeutuu oman elopainosi lisäksi laskuvarjotavaroidesi (varjo, kypärä, korkeusmittari, suitti jne) paino. Laskennallisena kamapainona voit käyttää jotain lukemaa välillä 10–15kg.

Siipikuormat — tai paremminkin varjotyypit, jotka toimivat parhaiten näissä siipikuormissa — jakautuvat karkeasti seuraavasti:

• 0.5–1.0: Oppilasvarjot (Navigator, Commodore jne)
• 0.9–1.5: Perusvarjot (Sabre2, Spectre, Magellan, Skipper jne)
• 1.5–2.0: Hieman edistyneemmille tarkoitetut varjot (Katana, Crossfire2, Odyssey)
• 2.0 ja yli: Suhinakuvut, eli Canopy Pilotingiin (swooppaamiseen) erityisesti valmistetut ristikkotuetut varjot

Mikäli siipikuorman päässä laskeminen ontuu, voit hieman huijata ja laskea siipikuormasi helposti Kaspars Sprogisin (thanks for creating that!) tekemällä siipikuormalaskurilla:

Esimerkki: 90 kiloinen hyppääjä, 12 kiloa painavat kamat ja tavoitteena 1.1 siipikuorma, lopputuloksena vähintään 205sqft kokoinen varjo.

Laske siis ensin valitsemallasi siipikuormalaskurilla koko, jonka kokoinen varjo vastaa painoasi ja kokemustasi.

Laskuvarjotoimikunnan ohjeistuksen mukaan tuoreille hyppääjille (jatkokoulutusluokka, A-lisenssi) suositellaan maksimissaan 1.1 siipikuormaa, tiukka rajoitus on lukemassa 1.34.

Siipikuorma ei kuitenkaan ole yksiselitteinen sen johdosta, että esimerkiksi henkilö A:n hypätessä 110kg exit-painolla ja 1.1 siipikuormalla kuvun kooksi tulee noin 220sqft. Henkilö B 60kg exit-painolla samalla siipikuormalla löytää päänsä päältä 120sqft kokoisen varjon. Näiden varjojen mittakaavaero (punosten pituus, kankaan määrä jne) on sen verran iso, että pelkkään siipikuormaan ei voida tuijottaa.

Lue myös: Sopivankokoisen pääkuvun valitsemisesta(Laskuvarjotoimikunta).

Vaikkakin saattaa aluksi tuntua, että on parasta ottaa kaikista pienin koko mikä vain on mahdollista (ja saattaapa olla, että sinulle lausutaan lausahdus “kannattaa ottaa se pienin mahdollinen, koska muuten joutuu vaihtamaan heti”), kannattaa uhrata ajatus myös sille, että ainakin allekirjoittanelle tulee vuosittain tapauksia vastaan, että tuore lisenssihyppääjä lopettaa hyppäämisen sen takia, koska pelkää laskeutumisia omalla varjollaan (harvoin tätä tosin kerrotaan tässä muodossa ulospäin).

Päävarjo on mahdollista vaihtaa pienempään siinä vaiheessa kun laskeutumiset alkavat olla peruskauraa — ja vaihtaa voi toki myös isompaan. On paljon siistimpää laskeutua vähän isommalla kuvulla nätisti kuin kyntäen pienellä.

Huomioitavaa on myös sekin, että korkeampi siipikuorma ei vaikuta pelkästään laskeutumisiin: kun varjon alla on enemmän painoa, vajaatoiminnot ovat härskimpiä, kupu vajoaa käännöksissä enemmän ja muutoinkin kupu on herkempi siirtymään labiiliin tilaan.

Mainitsin alussa laskuvarjokamojen värityksestä. Vaikka mainitsin siinä yhteydessä asian lähinnä pilke silmäkulmassa, päävarjon suhteen kannattaa valita (varsinkin siis uutta hankkiessa) mahdollisimman kirkkaalla värityksellä oleva päävarjo. On sinun — ja hyppääjäkaveriesi — etu, että sinut nähdään varjon varassa ja mahdollisessa kuvun irtipäästötilanteessa varjon etsiminen rämeiköstä helpottuu kun värinä ei ole maastokuvioinen camo.

Päävarjoja on hirvittävä määrä hirvittävän monelta eri valmistajalta.

Ehkäpä suurin ero päävarjoissa (kun puhutaan tuoreen lisenssihyppääjän varjosta) on tunnelimäärä. 7-tunnelisten varjojen ominaisluonne on huomattavasti rauhallisempi kuin 9-tunnelisten.

Yleisimmät (taasen Suomessa käytössä olevat) päävarjot ovat:

• Performance Designs Sabre2
  • Lähes kulttiaseman saavuttanut yleisvarjo, 9-tunnelinen erittäin mainio perusvarjo. Jenkkivalmistaja. Huomaa, että Sabre ja Sabre2 ovat nimen samankaltaisuudesta huolimatta ihan eri varjoja.
• Performance Designs Storm
  • 7-tunnelinen perusvarjo, korvannut käytännössä Spectren. Suosittu mm. mekkohyppääjien keskuudessa.
• Performance Designs Spectre
  • 7-tunnelinen varjo, rauhallinen mutta silti erittäin kiva varjo. Löytyy lähinnä käytettynä.
• Skylark Magellan
  • 9-tunnelinen perusvarjo Ukrainasta
• Skylark Skipper
  • 7-tunnelinen perusvarjo Ukrainasta
• Icarus Safire 2
  • 9-tunnelinen perusvarjo Uudesta-Seelannista (tai Espanjasta)
• Aerodyne Pilot
  • 9-tunnelinen perusvarjo Ameriikasta.

Käytettyä päävarjoa ostaessasi huomioi, että päävarjoon tulee vaihtaa punokset 300–500 hypyn välein*. Mikäli punoksia ei ole vaihdettu, muuttuu varjon trimmi siten, että se ei enää lennä niinkuin on suunniteltu (_kantopunokset kutistuvat mm. sliderin purjerenkaiden lämpövaikutuksesta). Uusien punosten hinta on 300–500€ asennettuna._

* Punosten vaihtoväli riippuu hyvin pitkälti punostyypistä. Käytetyin punostyyppi tuoreiden lisenssihyppääjien varjossa lienee Microline (Spectra). Mikäli asia kiinnostaa enemmän, varjovalmistaja Performance Designs on tehnyt eri punostyypeistä mainiot esittelyvideot, löydät ne Youtubesta.